maanantai, 5. maaliskuu 2007

Miksi tämä elämä on niin vaikeaa -edelleen?

Miten selvitä elämässä eteenpäin vielä yksi päivä, yksi viikko, yksi kuukausi, yksi vuosi?

Minä keskitän kaikki ajatukseni ruokaan, painoindekseihin, kuntoiluun. Älä syö, laihduta, liiku. Miksi EN ajattelisi niin? Miksi ajattelisin "pahoja" asioita? Miksi pelkäisin totuutta, kun voin luoda oman illuusion?

Elänkö illuusiossa vai elämmekö sittenkin kaikki illuusiossa? Miksi joku määrittää hyväksytyn huolestuneisuuden aiheen? Miksi painoindeksi ei voisi olla yhtä tärkeä kuin syöpä? Kuka sen määrittää? Kuka? Kuka? Kuka?????????


torstai, 11. tammikuu 2007

Tursuava maha

Tunnen paisuvani... mahani tunkee kuin ilmapallo näkyville. Vihaan sitä. Miksi ihmisen on syötävä? Aion huomenna kokeilla, jos voisin olla mahd. pienellä ruoalla. Juon vain kahvia.

Viikonloppuna aion vain nukkua. Käyn lenkillä. Syön puuroa. Juon kahvia. Nukun. Surffaan pro ana-sivustoilla ja haen thinspiraatiota :) Yritän olla parempi ihminen. Yritän laihtua.

lauantai, 6. tammikuu 2007

Pro. Pro. Pro. Pro.

Mikä Pro???

Yritäpäs etsiä jotain Pro Ana tai Pro Mia -sivustoja googlesta... Juu, mitään ei löydy. Pornoa kyllä löytyy *heti*, mutta jotain kunnollista laihdutus-jutskaa ei. Se on väärin! Miksi minä en saisi rauhassa laihduttaa, kun toiset saavat tehdä mitä haluavat oman koneensa ääressä. Miksi minä en saisi lukea hyviä ohjeita ananaksen tms. syönnistä? Miksi minä en saisi katsella kauniiden, laihojen naisten inspiroivia kuvia?

Haluat tämän läskisen itseni pois... haluaisin laihduttaa itseni (tunteeni) kuoliaaksi.

Minä en halua kuunnella tai lukea yhdenkään ärsyttävän, kaikkitietävän paskiaisen kommentteja kuinka nuoret naiset (minä satun olemaan 3kymppinen) saavat vaarallisia laihdutusohjeita netistä. Mitä minun pitäisi täältä sitten hakea? Jotain ruoanlaitto-ohjeitako? Olkoon nämä läskiset, itsekurittomat yksilöt rauhassa keskenään. Minä haluan olla rauhassa kotonani ja nauttia rauhassa nälästäni. Kiitos.

maanantai, 25. joulukuu 2006

Tarpeeksi riittävä?

Milloin minä olen tarpeeksi riittävä? Riittävän laiha? Riittävän "sopiva"? Koskaan en ole RIITTÄVÄ. Aina minussa on jotain vikaa... vihaan kaikkea itsessäni. Vihaan suutani, joka syö. Vihaan aivojani, jotka huutavat ruokaa. Vihaan vatsaani, joka haluaa ruokaa -herkkuja. Vihaan paisunutta vyötäröäni. Vihaan itseäni.

Yritän olla täydellinen. Yritän niin kovasti olla hyvä äiti. Silti epäonnistun aina. Epäonnistun aina.

Minä olen huono.

sunnuntai, 24. joulukuu 2006

Tuska...

En syönyt kinkkua... mutta olen syönyt suklaata ja muuta p**kaa. Heilun syömättömyyden & mässäilyn välillä. Miksi en näe kultaista (?) keskitietä. Haluaisin tuntea elämän sisälläni. Haluaisin tuntea varmuuden, että elän vielä huomennakin. Haluaisin tuntea oikeaa iloa! Iloa, joka saa nauramaan vapautuneesti... nauru, joka pulppuaisi suoraan sydämestäni.

Nyt mikään ei tule luonnostaan. Kaiken eteen on pinnisteltävä. Hymy jähmettyy kasvoilleni. Sanon vuorosanat, joita ihmiset odottavat. Itken, kun olen yksin. Välillä en saa edes itkua tulemaan. Silloin pelkään.

Entä jos kaikki loppuukin huomenna? Olisiko se paha? Jos kaikki tuska loppuisi huomenna, hymyilisinkö tänään? Jos tuska loppuisi huomenna, iloitsisinko tänään?